Kinder

Että meitä nauratti tänään. Nykyaika. Treffiprofiilin kliseiset kuvaile itseäsi tekstit. Kuinka ne ällöttää ja vie ihmisiä toisistaan kauemmaksi. Kuinka yhdentekeviä ja pelattavia meistä tulee. Sä voit vaan pyyhkästä mut pois. Ja mä sut.

Mut kerta näihinkin höpötyksiin me nykyraukat sorrutaan niin musta tää ois niin paljon parempi. Tällä salee lähtis lämpöä ja rakkautta. 

"Viina. Kalja. Tupakka. Sohvalla makoilu. Kovaääninen ja vähän mielenvikainen. Omistan salijäsenyyden, mut en oo käyny kuukausiin. Yritän tulla paremmaksi ihmiseksi."

Tai sitte ei lähtis mut sentään tuntisin jotain tuota lukiessani. Ilman hymiöitä. Ilman emojeita vai mitä hittoja ne ees on kutsumanimeltään. Sussa olis kosketuspintaa, enkä mä tuntis itteeni niin idiootiksi. Tai niin ihmiseksi. Niin epätäydelliseksi. 

Sellainen olis kiva löytää. Että mun ei tarvis pelaa muutaku sitä 8-bittistä sun seurassa. Että mä voisin räkättää just niin kovaan ääneen ja ottaisit silti syliin. Eikä sua hävettäs. 

Mut noi tekstithän on vaan kuorta, joka pitää murtaa. Ja mä toivon, että sä oot yhtä namu sisältä ku Kinder.